Ennen joulua tuli tietoon, että naisten joukkue olisi jälleen vahvistumassa. Joulurauhan nimissä julkistusta hiukan pitkitettiin, mutta näin loppiaisena sen voi paljastaa: Sanna Kauppila vaihtaa LS:n väreihin.
Nettitoimitusta laiskotti ja live-haastattelun sijaan Sannan sähköpostiin kilahti vain liuta kysymyksiä.
Tässä kysymykset ja alempana Sannan vastaus:
Kuka on Sanna Kauppila?
Millä mietteillä ja miksi vaihdat seuraa?
Miksi LS-37?
Onko Lahti/Hollola ja LS-37 tuttuja entuudestaan?
Kerro lyhyesti omat parhaat saavutukset ja tulevan kauden (tai kausien) tavoitteet.
Olen Sanna Kauppila, 31-vuotias suunnistaja. Opiskelin Turussa luokanopettajaksi ja vuoden päästä olisi tarkoitus pätevöityä opinto- ja uraohjaajaksi. Olen Haminasta lähtöisin ja olenkin aina tähän asti pitänyt itseäni haminalaisena Turussa asumisesta huolimatta. Syksyllä tuli muutettua Hollolaan, ja nyt tuntuu, että alan jo pitää itseäni hollolalaisena. Kumma kyllä Lahden ja Hollolan seutu ei ollut lainkaan tuttua muuten kuin suunnistuksen kautta: viime kesän Fin5:lta, Hälvälän Jukolasta, Hollolan SM-sprintistä ja Lahti-Suunnistuksista vuosien varrelta. On kuitenkin tuntunut kotoisalta asua taas vähä idempänä.
Muuton myötä tuntui luonnolliselta vaihtaa paikalliseen seuraan. LS:ssä vaikuttaa olevan hyvä pöhinä päällä ja kovatasoinen naisten ryhmä. Minut otettiin innokkaasti vastaan, mikä oli myös tärkeää. Päätös vaihtaa seuraa oli silti vaikea, ja harkitsevana ja huolellisena tyyppinä pohdin sitä tosi pitkään. Ehdin kuitenkin olla Angelniemen Ankkurissa 9 vuotta, joka on aika pitkä aika. Seurasta ehti tulla minulle monella tapaa tärkeä. Toivottavasti opin tuntemaan myös LS:n ihmisiä edustusryhmän ulkopuoleltakin. Saa siis tulla rohkeasti juttelemaan! 🙂
Parhaat saavutukseni tähän asti ovat tulleet SM-viesteistä, joista minulla on 2 pronssia ja 1 kulta. Lisäksi olen joitakin kertoja sijoittunut kymppisakkiin henkilökohtaisissa SM-kisoissa. Haluan tavoitella SM-viestimenestystä myös LS:n naisten kanssa, ja toivon mukaan kamppailemme kärkisijoista suurviesteissäkin. Henkilökohtainen menestys on antanut vähän odotuttaa itseään, mutta toivottavasti jo tulevalla kaudella olisi vihdoin sen aika. Ainakin viime kauden vamman ja sairastelujen jälkeen motivaationi on huipussaan.