Kuukauden kasvo – Helena Kämäräinen

Haastan Anna-Lea Rantalaisen kesäkuun kasvoksi.

Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet?
Kämäräisen Helena, syntynyt Kuusamossa, Oulun ja Hyvinkään kautta Hollolaan. Työkseni teen EU-hankkeiden talousasioita ja viestintää sekä työpaikkaohjaajakoulutusta Espoon kaupungin palveluksessa.

Keitä perheeseesi kuuluu?
Hollolan kodissa asustaa Teuvo sekä syytinkikoira Topi. Saija ja Jarno asuvat omillaan ja lapsenlapset Anni, Lassi ja Leevi pistävät vauhtia mummon ja papan elämään.

Milloin aloitit suunnistuksen?
Kansakoulussa 60-luvun alussa.

Miten tutustuit LS-37:n toimintaan?
Muutettuamme Hollolaan Teuvo vei lapset ja minut mukanaan seuratoimintaan.

Mikä suunnistuksessa on parasta?
Aina uusi reitti ja maisema. Tutustuu eri paikkakuntiin.

Missä maastossa ensi kertaa suunnistit?
Oulujoen Lapinkankaalla, opettajani Jaakko Eskelisen opastamana.

Mitä muita lajeja olet harrastanut?
No vähän olen hiihdellyt, lentopalloillut, maastojuossut. Monia lajeja on tullut kokeiltua ja vielä kokeilematta monta lajia.

Mitä seuroja olet edustanut?
Oulujoen Kiekkoa, Hyvinkään Rastia ja LS-37.

Onko sinulla ollut valmentajia?
Riipisen Pentti teki ohjelmaa 90-luvun alussa, mutta molemmat huomasimme, että enhän minä mitään ohjelmia noudata…Oman tien kulkija kun olen.

Mukavin urheilumuistosi?
Kalevan Rastiviesti Pudasjärvellä, olisiko ollut vuosi 1966, jolloin lähdin johdossa ankkuriosuudelle yhdessä Ritva-Liisa Pohjalaisen ja Raila Kerkelän kanssa. Ritva-Liisan kanssa porhalsimme suin päin metsään ja Raila jäi jälkeemme. Siinä sitten Ritva-Liisan kanssa etsimme rasteja yhdessä ja viimeisellä rastilla kuulimme, että 2. tai 3. sija olisi tarjolla. Minä jäin 3:ksi, mutta hieno sijoitus oli kyllä joukkueellemme joka tapauksessa.

Lempitreenisi?
Vanhatalon tilan purtsia n. 5 kierrosta kesäisin ja 10 talvisin hiihtäen.

Parhaimmat saavutuksesi?
Urheilun saralla lienee vielä edessäpäin – toivon. Odotan, että suunnistaisin N90-sarjassa veteraanien MM:ssä v. 2040 mitalisijoille!

Onko sinua vaivanneet loukkaantumiset?
No penikkatautia olen potenut keväisin ja muuta pientä kremppaa, onneksi ei mitään isompaa fyysistä.

Mitkä ovat tavoitteesi ensi kaudelle?
Saisin edes yhden onnistuneen suunnistuskisan tai no kaksi…

Miten vietät vapaa-aikaasi?
Lastenlasten kanssa mieluiten ja ainakin viikonloppuisin täytyy tavata. Espoossa on hyvät lenkkeilymaastot ja iltarasteja lähes joka päivälle. Leivon usein, kudon paljon, kuuntelen musiikkia – fiiliksien mukaan mennään.

Millaisissa yhdistys- ja luottamustoimissa olet ollut mukana?
Tiirismaan Ladun rahastonhoitajana on vierähtänyt jo yli 20 vuotta. LS:n hallituksessa, sihteerinä ja muissa tehtävissäkin useita vuosia.

Kuvaile itseäsi kolmella sanalla:
herkuttelija, herkkä ja huumorintajuinen (ainakin omasta mielestä, heh, heh)

Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?
Tiikeri, kuten kiinalainen horoskooppini. Mistähän johtuu, että pidän koirista?

Kouluajan lempiaineet?
Historia, käsityöt, liikunta, kotitalous, eipä niitä muita ollutkaan kuin lempiaineita.

Onko sinulla ollut taukoa suunnistuksessa?
Jos on, miksi? Olen minä yleensä joka kesä metsässä käynyt, ainakin iltarasteilla.

Mistä ammennat inspiraatioita?
Luonto on kyllä ihan paras.

Mitä omalla TV-kanavallasi esitettäisiin?
Luontodokumentteja, ihania vanhan ajan leffoja, no jokunen Sinkkuelämäjaksokin voisi pyöriä…

Mistä luonteenpiirteestäsi et ole erityisen ylpeä?
Pitkävihaisuus päällimmäisenä, en tässä nyt kyllä avaudu enempää..

Minun mielestäni(jatka)…liikuntaa pitäisi lisätä lapsille jo koulussa enemmän.

Tätä et vielä tiennyt minusta:
Olin perustamassa työpaikallemme kuoroa tänä keväänä. Ensimmäinen esiintymisemme on 30.5. Espoon kirkossa lukukauden päätösjuhlassa.

Mikä on ollut tämän viikon kohokohta?
Kyllä se oli hienosti mennyt kuoroharjoitus.

Olitko koulussa usein jälki-istunnossa?
En usein, mutta kerran olin kyllä syyttömästi (ihan totta!)

Minkä neuvon antaisit 15-vuotiaalle itsellesi?
Kyllä elämä kannattaa.

Mikä on tuorein kosketuksesi kulttuuritarjontaan?
No kuoro tietenkin..

Millainen äiti/mummo pyrit olemaan?
Olen tyttäreni mielestä villitsijämummo. Eli keksin Lassin ja Leevin kanssa kaikkea kivaa tekemistä. Kun Teuvo ei näe, leikimme vesisotaa saunassa ja tyynysotaa ennen nukkumaanmenoa. Lettukestit poikien kesken on ihan parasta… Anni on vielä niin pieni, mutta samoja temppuja hänellekin ajattelin..

Mikä on epäterveellisin nautintosi?
Tykkään suklaasta ja sitä kyllä kuluu samoin kuin leipomuksia.

Oletko laulanut karaokea?
Onhan sitä tullut laulettua muutaman kerran, mutta en sentään kotipaikkakunnalla – onneksi.

Mistä asiasta sait viimeksi kehuja Teuvolta?
Taisi olla sunnuntain lounas ja creme brulee..

Mikä sai sinut viimeksi menettämään malttisi?
Epäjärjestyksestä en tykkää ja siitä tulee kyllä kotona sanomista.

Täydennä lause: Vaikka olen aina halunnut, en ole koskaan päässyt Australiaan..

Mikä on paras tapa viettää keväistä vapaapäivää Hollolassa?
Istuskella omalla terassilla ja katsella lastenlasten ”jalitsua” pihanurmella tai muuta vastaavaa.

Mikä on Hollolassa asumisen varjopuoli?
En minä tiedä varjopuolista…

Mitä tulee mieleen sanoista:

Kylmä pakastaminen
Hiljaisuus nautin
Myrsky mukava katsella turvallisesta paikasta
Lumi hiihtäminen
Rakkaus lämpö
Aika kuluu liian nopeasti
Karhu komea eläin
Tasa-arvo tärkeä
Mielenmaisema Kilpisjärven Saanan huipulta Mallalle – on avaruutta

Runo Heli Laaksosen Naise elämää?
Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.
Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine, sää ole liian kiltti.
Ku sää sano, mitä sä ajattele, sää ole rääväsuu. Jos sää ole hiljaa, on sus jotta kummallist.
Jos sää anna, sää ole helppo nakki. Jos sää pihtaat, haeta joltain muult.

Yritä täs sit olla. Jua pari lasi kuahirii. Venytel tualis semmottos, et pää menee taakse ja kattelet
maailmaa ylösalasi. Hiukka hianon näköst. Ei ilokses tulemiseks enempää tarvita.
Pan lähettäen kaikil, joil o väsymyst ja kaikil, joil ei ol ja sit kaikil, joil halut viestisi laitta.
Kyl o helppo ol naine!!!